Oulussa elokuinen aamuyö on jo kylmä ja pimeä. Ulkona elohopea on laskenut reilusti alle kymmenen asteen, mutta kauppakeskus Valkeassa on sentään lämmin. Ostoskeskuksen halki kulkeva, kaksi katua yhdistävä käytävä on avoinna ympäri vuorokauden. Tänäkin yönä sen reunoilla nukkuu ja nuokkuu monta hahmoa.
Valkean nurkat ja kivilattia ovat kovia paikkoja levätä, mutta parempaakaan ei ole tarjolla. Tämä on kaupungin ainut epävirallinen lämmin tila, jonne asunnottomat voivat hakeutua lepäämään. Lisäksi suojaa etsitään keskustan harvoista avoimista porttikongeista ja parkkihalleista.
”Varsinkin talvella Valkean vartijat ovatkin joskus sanoneet, etteivät he ole raaskineet häätää ihmisiä ulos pakkaseen. He käyvät vain välillä katsomassa, että kaikki on kunnossa”, kertoo A-klinikkasäätiön Katuklinikan projektisuunnittelija Pirjo Tomperi.
A-klinikkasäätiön Katuklinikka pyrkii auttamaan niitä, joilla menee kaikkein huonoimmin.
Nuorten käyttäjien arki on entistä epävakaampaa.
”Hankkeemme kohderyhmänä ovat suonensisäisesti huumeita käyttävät henkilöt, jotka eivät ole palveluiden piirissä tai ovat niissä kiinni vain löyhästi. Tavoitteena on löytää ihmiset, joilla on hankaluuksia luottaa yhteiskuntaan, sen toimintaan ja palveluihin sekä auttaa heitä pääsemään palveluihin ja pysymään siellä”, Tomperi kertoo.
Tänään Tomperi kiertää käytävän reunuksia Tuomiokirkon diakoniatyöntekijän kanssa ja pysähtyy juttelemaan lattialla ja penkeillä mytyssä istuvien ihmisten kanssa.
Tomperi antaa huppu päässä istuvalle nuorelle miehelle Katuklinikan puhelinnumeron ja neuvoo, miten tämä voi hakeutua seuraavaksi yöksi lähellä sijaitsevaan, asunnottomille yösijoja tarjoavaan Kenttätien palvelukeskukseen. Lopuksi palelevalle jalkaparille annetaan lahjoituksena saadut villasukat. Niille tulee olemaan käyttöä. Tänä vuonna syksy on edennyt pohjoisessa nopeasti.
”Oulussa on hurja tilanne”
Yö kääntyy aamuun, työvuoro jatkuu. Yhdeltätoista aamupäivällä Oulun keskustassa sijaitsevassa toimistohuoneessa tuoksuu kahvi. Tämä pieni huone on Katuklinikan tukikohta, jossa käydään vain kääntymässä. Toimistopäivää vietetään noin kerran viikossa, mutta muuten Tomperi ja hänen työparinsa ovat koko ajan kentällä.
Katuklinikka toimii Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Oulussa toiminta on jatkunut nyt 2,5 vuotta Tomperin ja hänen työparinsa voimin. Työpari muodostuu aina yhdestä sosiaalialan ja yhdestä terveydenhoitoalan ammattilaisesta, jotta asiakkaalle voidaan tarjota molempien erikoisosaamiseen kuuluvia palveluita, kuten pieniä hoitotoimenpiteitä tai sosiaaliohjausta. Yhteistyötä tehdään myös muiden paikallisten toimijoiden, esimerkiksi diakoniatyöntekijän kanssa.
”Käytännössä voimme myös lähteä ohjaamaan asiakkaan kädestä pitäen hänen tarvitsemiinsa palveluihin, esimerkiksi terveyskeskukseen tai poliisin lupapalveluihin”, Tomperi kertoo.
Me emme odota tai edellytä asiakkailta mitään. Menemme sinne, missä ihmiset ovat.
Katuklinikan toiminnassa on vahva päihdehaittojen vähentämiseen pyrkivä kärki. Asiakkaille tarjotaan esimerkiksi puhtaita pistosvälineitä, terveysneuvontaa sekä C-hepatiitin ja HIV:n pikatestausta.
Toiminta on anonyymia ja maksutonta. Asiakkaan ei siis tarvitse kertoa oikeaa nimeä tai ikäänsä.
”Me emme odota tai edellytä heiltä mitään. Menemme sinne, missä ihmiset ovat”, Tomperi tiivistää.
Oulussa yhteydenottoja tulee paljon, noin 50–80 kappaletta viikossa. Suuri osa puheluista ja viesteistä koskee juuri puhtaita pistosvälineitä tai pikatestausta. Katuklinikka voi tuoda näitä kotiovelle saakka.
Työ on merkittävää: usein häpeä ja seurausten pelko voivat estää hoitoon hakeutumisen ajoissa esimerkiksi terveysasemille. Monelle myös välimatkat voivat olla pohjoisessa todellinen este. Koko Pohjois-Pohjanmaalla neulanvaihtopisteitä on harvassa, ja anonyymia pikatestaustakin tarjotaan vain Oulussa.
”Oulun lisäksi voimme mennä käymään ihan lähikuntiin, mutta kauas meillä ei ole resursseja lähteä”, Tomperi huomauttaa.
Katuklinikan työntekijät tapaavat uusia ihmisiä viikoittain. Oulun huumeidenkäyttäjien määrä on tullut aiemmin alan toimistotöissä olleelle Tomperillekin yllätyksenä.
”Kuvittelin tietäväni, että Oulussa on paljon huumeongelmaa, mutta vasta nyt sitä alkaa nähdä koko kuvan. Esimerkiksi korvaushoidon puolella työskennellessä ei hahmottanut, miten paljon amfetamiinia käytetään ilman buprenorfiinia. Kyllä Oulussa on aika hurja tilanne”, hän toteaa.
Nuoria tulee koko ajan lisää
Oulussa Katuklinikan keskivertoasiakas on noin 25–35-vuotias amfetamiinia tai Subutexia käyttävä mies, jonka käyttö on muuttunut jo riippuvuudeksi. Monet ovat menettäneet asuntonsa tai saaneet useita häätöjä lyhyen ajan sisällä.
Vaikka myös huumeita käyttäviä naisia on paljon, heidän tavoittamisensa on usein haastavampaa. Tyypillistä on, että mies asioi naisen puolesta tai muuten hallinnoi tilannetta.
”Naisille ja naiseuteen liitetyille asioille ei ole oikein sijaa huumemaailmassa”, Tomperi toteaa.
Sieltä tulee uutta sukupolvea ihan koko ajan. Nuoria käyttäjiä on jo todella paljon.
Hankkeen edetessä Oulun Katuklinikan asiakkaaksi on tullut kasvavassa määrin myös yhä nuorempaa väkeä.
”Sieltä tulee uutta sukupolvea ihan koko ajan. Nuoria käyttäjiä on jo todella paljon.”
Nuorten joukossa varsinkin asumisen ongelmat korostuvat. Käsitys siitä, mitä tarkoittaa pitää koti siistinä tai elää arkea naapureita häiritsemättä, voi olla täysin kadoksissa. Ennen kaikkea nuorista on kuitenkin nähtävissä huumekulttuurin muuttuminen.
”Jos miettii sellaista 40–50-vuotiasta huumeidenkäyttäjää ja sitten taas vaikkapa kaksikymppistä, niin kyllähän siinä on opittu ostamaankin huumeet eri tavalla. Vanhemmat käyttäjät sanovatkin, että jonkinlainen huumemaailman moraali on muuttunut. Enää et joudu lähtemään kylälle katsomaan ketään silmiin, eikä sinun tarvitse olla hyvissä väleissä ihmisten kanssa saadaksesi aineita, koska saat ne joka tapauksessa netin kautta. Nuorten käyttäjien arki on entistä epävakaampaa.”
Kuivat sukat voivat olla luksusta
Katuklinikan työssä yksikään työpäivä ei ole toisensa kaltainen. Työn perusrunko on olemassa, mutta sisältö vaihtelee.
Jokainen asiakas on kohdattava omana itsenään, sillä ikinä ei tiedä mitä tuleman pitää. Kun 20 minuutin odottelu päättyy positiiviseen C-hepatiittitestiin, toiset ottavat sen hyvinkin raskaasti. Silloin työntekijältä vaaditaan herkkyyttä ja tilannetajua. Seuraavaksi vastassa voi olla hyvin ahdistunut ja pelokas asiakas. Kolmas voi puolestaan olla valvonut viikon putkeen amfetamiinin voimalla, ja siksi aggressiivinen ja arvaamaton.
Katuklinikan tavoitteena on löytää ihmiset, joilla on hankaluuksia luottaa yhteiskuntaan, sen toimintaan ja palveluihin sekä auttaa heitä pääsemään palveluihin ja pysymään siellä, Tomperi kertoo.
Asiakkaiden tapaamisiin lähdetään kuitenkin aina puhtaalta pöydältä, sillä jokainen kerta voi olla asiakkaan kannalta käänteentekevä.
”On niitä, jotka ovat olleet mukana hankkeen alusta saakka ja sanoneet, että haluavat hoitoon joskus, mutta vielä heillä ei ole siihen voimia. Sitten eräänä päivänä onkin se hetki, kun aika on oikea: nyt mää menen hoitoon. Siitä se on sitten lähtenyt. Joillakin se hetken löytyminen ottaa kaksi vuotta, toisilla puoli vuotta, joillakin kymmenen”, Tomperi sanoo.
Jalkautuvalle työntekijälle on tietysti palkitsevaa, kun asiakas toteaa, että toivottavasti ei enää tavata. Se kun yleensä tarkoittaa, että huumemaailma on jäämässä taakse.
”On niitä, jotka ovat olleet mukana hankkeen alusta saakka ja sanoneet, että haluavat hoitoon joskus, mutta vielä heillä ei ole siihen voimia. Sitten eräänä päivänä onkin se hetki, kun aika on oikea: nyt mää menen hoitoon. Siitä se on sitten lähtenyt. Joillakin se hetken löytyminen ottaa kaksi vuotta, toisilla puoli vuotta, joillakin kymmenen”, Tomperi sanoo.
A-klinikkasäätiön Katuklinikka
- Toimii Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.
- Vie apua huumeita käyttäville ihmisille, joita matalimmankaan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut eivät tavoita.
- Palvelu on maksutonta ja anonyymia, eli asiakkaan ei tarvitse kertoa nimeään tai henkilötietojaan.
- Palveluita mm. pistosvälineiden vaihto, pistämiseen liittyvä ohjaus ja neuvonta, terveyteen liittyvien ongelmien arviointi, pienet hoitotoimenpiteet, HIV:n ja C-hepatiitin pikatestaus, hoitoon ohjaaminen ja saattaminen, sosiaalineuvonta, asumiseen ja toimeentuloon liittyvä ohjaus.
- Yhteyttä voi ottaa soittamalla, Whatsappilla, Messengerillä, Instagramilla tai Wickerillä.
- Jokaisen kaupungin Katuklinikan yhteystiedot löydät osoitteesta https://a-klinikkasaatio.fi/loyda-apua/katuklinikka
Jalkautuvalle työntekijälle on tietysti palkitsevaa, kun asiakas toteaa, että toivottavasti ei enää tavata. Se kun yleensä tarkoittaa, että huumemaailma on jäämässä taakse.
”Mutta välillä sitä liikuttuu jo siitä, kun asiakas kertoo päässeensä useampana päivänä vaihtamaan jalkaansa kuivat sukat. Sekin on monen kohdalla iso asia”, Tomperi toteaa hymyillen.
Epävarma tulevaisuus
Juuri nyt Oulun Katuklinikka elää jännittäviä aikoja. Hankkeen aiempi rahoituspäätös on tehty kuluvan vuoden loppuun saakka. Jatkorahoitus ja sitä kautta toiminnan tulevaisuus ratkeavat joulukuun alussa.
”Tuntuu, että se kaksi ja puoli vuotta, jonka olemme tässä olleet, on ollut vasta pintaraapaisu. Jos ajattelee jalkautuvaa päihdetyötä Oulussa, niin eihän tässä ole päästy vasta kuin vähän hajulle siitä, millainen tarve työlle täällä on, eikä sitäkään vielä täysin tiedetä. Koko ajan löytyy uusia asiakkaita ja uusia kohderyhmiä. Jos rahoitus katkeaisi, tuntuisi, että asiat jäisivät pahasti kesken.”
Jalkautuvan työn ja asiakkaiden konkreettisen auttamisen ohella Tomperi kokee tärkeäksi myös tiedon keräämisen kaduilta: mitä huumeita Oulussa liikkuu, millaista asiakkaiden arki on ja millainen päihdekulttuuri pohjoisessa vallitsee.
”Koemme tärkeänä, että voimme viedä tätä tietoa paikkoihin, joissa näitä ihmisiä myöhemmin autetaan. On olennaista, että myös auttavat henkilöt tietäisivät, mistä nämä ihmiset ovat tulossa ja millaista heidän elämänsä on.”
