Aikaa ja läsnäoloa
Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:ssä kehitetty nuorisotyön muoto, joka perustuu vapaaehtoisten aikuisten antamaan aikaan ja läsnäoloon. Nuoret kohdataan reilusti ja rennossa hengessä.
Walkers-toiminta on ammatillisesti ohjattua ja tarkoitettu alle 18-vuotiaille nuorille. Perusideana on kaikkia mukana olevia koskeva lausahdus “Ollaan ihmisiksi”.
– Walkersin kautta nuori saa apua hyvin moniin asioihin, meillä on avunannossa laaja skaala. Nuori ja hänen asiansa ovat keskiössä, kertoo Minna Lahtela, valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava, kouluttaja.
– Haluamme luoda nuoren kanssa luottamuksellisen suhteen ja auttaa nimenomaan ongelmien juurisyiden löytämisessä. Kaikilla ongelmilla on jokin alkulähde.
Walkers-toiminnassa nuoret voivat viettää aikaa kaveriporukalla, yksin tai turvallisten aikuisten seurassa. Tarvittaessa nuorille tarjotaan syvällisempää tukea ja ohjausta elämäntilanteeseensa.
Walkers on monesti nuorelle starttipaikka, josta saa matalalla kynnyksellä apua. Halutessaan apua saa myös anonyymisti.
Walkers-toiminnassa nuoret voivat viettää aikaa kaveriporukalla, yksin tai turvallisten aikuisten seurassa. Tarvittaessa nuorille tarjotaan syvällisempää tukea ja ohjausta elämäntilanteeseensa.
– Eniten nuorilla tuntuu olevan haasteita suhteessa muihin ihmisiin sekä omaan identiteettiin ja seksuaalisuuteen. Kohtaamme päivittäin nuoria, joilla on ongelmia mielenterveyden, päihteiden, ihmissuhteiden ja turvattomuuden kanssa.
– Päihteet ovat usein näkyvin oire nuoren käytöksessä. On toki hyvä tiedostaa, että valtaosalla nuorista päihteet eivät ole aiheuttanut ongelmia. Monesti elämän ongelmia yritetään turruttaa päihteillä eli ne eivät ole nuoren ongelmien juurisyy, selventää Lahtela.
Walkersien toiminta täydentää paikallista nuorisotyötä, ja on uskonnollisesti sekä puoluepoliittisesti sitoutumatonta. Tänä vuonna Walkers täyttää 30 vuotta.
Nuorten mukana kulkemista
Walkersissa on nimensä mukaisesti kyse elämänasenteesta: kulkemisesta ja kulkijoiden kohtaamisesta.
– Toimintaa voidaan toteuttaa niin sisä- kuin ulkotiloissa. Perinteisten Walkers-kahviloiden lisäksi kohtaamme valtaosan nuoristamme nykyisin nuorten kohtaamispaikoiksi muunnetuissa Walkers-autoissa, kadulla, kouluissa ja niin edelleen, sanoo Lahtela.
– Toimiva kokonaisuus voidaan luoda paikkakuntakohtaisesti paikalliset olosuhteet huomioiden. Esimerkiksi nuoria ja turvallisia aikuisia yhteen kokoavan kohtaamistilan ja jalkautuvan työn yhdistelmällä.
Aseman Lapset ry:n oman Walkers Helsingin lisäksi toimintaa toteutetaan 14 paikkakunnalla: Eurajoki, Hamina, Imatra, Kauhajoki, Kotka, Lahti, Leppävirta, Oulu, Savonlinna, Siuntio, Sodankylä, Pietarsaari, Varkaus ja Ylivieska.
Näiden lisäksi Aseman Lapset ry toteuttaa toimintaa Walkers-bussilla ja neljällä Walkers-autolla. Nämä autot menevät 3-6 kuukaudeksi sellaisille paikkakunnille, joissa nuoret ovat jääneet tai jättäytyneet pois muista heille suunnatuista palveluista.
– Usein teemme muutaman kuukauden vierailuja sellaisille alueille, joissa kaivataan tukeamme. Teemme nuorisotyötä yhdessä esimerkiksi alueen nuorisopalveluiden, seurakuntien ja muiden mahdollisten järjestöjen sekä poliisin kanssa, luettelee Lahtela.
– Kyseessä on apu, jota tarvitaan esimerkiksi hetkellisen ilmiön hälventämiseksi. Sellainen saattaa näyttäytyä vaikkapa ilkivaltana, väkivaltaisina tilanteina ja nuorten levottomuutena alueella. Näille alueille perustetaan oma ohjausryhmänsä.
Walkers organisoi samalla muun muassa vapaaehtoistoimintaa, jotta nuoret saisivat alueelleen turvallisia ja läsnä olevia aikuisia.
Pussikaljaa ja huumeita
Yleensä päihteiden pysyvämmän käytön astuessa nuoren maailmaan, on siitä ollut havaittavissa jo joitakin merkkejä.
– Kouluterveyskyselyjen mukaan pitkään trendinä ollut nuorten alkoholinkäytön väheneminen vaikuttaa pysähtyneen. Katukuvassa taas olemme samanaikaisesti havainnoineet ”vanhan ajan” pussikaljoittelun kasvattaneen suosiotaan, tietää Lahtela.
Vaikka raittiiden nuorten osuus onkin kasvanut, ovat myös huumeet astuneet vuosien saatossa alkoholin tilalle – erityisesti isommissa kaupungeissa.
– Moni nuori kokeilee erilaisia päihteitä, mutta valtaosalla ne eivät kuitenkaan jää pysyvään käyttöön.
Monesti toistuvaan päihteiden käyttöön liittyy jo muitakin huolia, kuten rahankäytön ongelmat ja mielialan lasku.
Yksinäisyys erittäin yleistä
Yhdessä liikkuvat nuoret ovat aina olleet muodissa. Monesti aikaa vietetään julkisissa tiloissa, missäpä muuallakaan.
– Mielestäni olisi huolestuttavaa, ellei nuori kävisi tapaamassa muita nuoria. Toki koronan myötä nuorten yhteisöllisyyden kokemus on muuttunut ja ikävästi supistunut, kiteyttää Lahtela.
– Koronan aikana ei oleskeltu ryhmissä ja monet nuorille tärkeät siirtymäriitit sekä yhteiset traditiot jäivät kokematta. Tällaisia ovat muun muassa rippikoulut ja niihin kuuluvat leirit, abiluokan yhteiset riennot, vanhojen tanssit, 18-vuotisjuhlat ja muut vastaavat tärkeät merkkipaalut.
Lahtelan mukaan nuorille yksinäisyyden kokemus on tänä päivänä hyvin yleistä. Tämä lisää levottomuutta esimerkiksi ahdistuneisuutta, kun ei ehkäpä osata enää kiinnittyä ryhmiin ja omiin ikätovereihin.
Usein nuoret haluavat kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyiksi, mutta perheen taloudellinen tilanne saattaa aiheuttaa sille haasteita.
– Sosiaalisen median myötä nuoret ovat oppineet ihailemaan materiaa, kalliita tavaroita ja julkisuutta. Rikastumisesta haaveillaan, samoin kuin helpolla julkisuuteen pääsystä.
– Ellei nuorella ja hänen perheellään ole mahdollisuutta saavuttaa tätä, saatetaan oikeus ottaa omiin käsiin. Puhutaan esimerkiksi roadman-kulttuurista, jolla kalliiden tavaroiden anastaminen ikään kuin oikeutetaan itselleen.
Roadmanilla tarkoitetaan väkivaltaista, mahdollisesti katujengiin kuuluvaa ja usein teräasetta mukanaan kantavaa nuorta miestä. Roadman-kulttuuriin liitetään myös kalliit, tietyn merkkiset vaatteet ja erilaiset rap-genret.
Kuunteleva aikuinen puuttuu
Nuoret tarvitsevat ennen kaikkea tavallista arkea, puhumista ja aikuisten aikaa. Tarvitaan kuulevia korvia ja ihmistä, jolle nuori on oikeasti tärkeä.
– Nuori tarvitsee aikuisen, joka kulkee mukana pitkän ajan, ymmärtää ja jakaa arkea. Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen on ylipäätään ihmisten perustarve, summaa Lahtela.
– Monella nuorella on mennyt luottamus aikuisiin ja arkinen yhdessäolo puuttuu. Vanhemmilla ei kenties omien ongelmiensa takia ole voimavaroja tukea nuorta. Eikä auttavia tahoja osata hakea. Jonot nuorten mielenterveyspalveluihin ovat kaiken lisäksi tuskastuttavan pitkät.
Jokaisen nuoren on hyvä saada asioihinsa perspektiiviä myös muilta aikuisilta kuin omilta vanhemmiltaan. Nuori saattaa haluta suojella vanhempiaan huolelta ja mielipahalta, jolloin asioita jätetään kertomatta.
– Nuorilla on ympäri Suomen monia yhtenäisiä huolenaiheita. Niistä erityisen suuri on turvattomuuden tunne, painottaa Lahtela.
– Nuoret kokevat väkivallan uhkaa, koulukiusaamista, lisäksi sodat ja korona ovat aiheuttaneet epätoivon tunnetta tulevaisuutta kohtaan. Eläminen tuntuu synkältä ja epävarmalta.
On hyvä tiedostaa, että nuorten mielipiteet indikoivat aikuisten tekemisiä ja vointia.
– Mikäli aikuiset ovat epätoivoisia ja voivat huonosti, näkyy se ilman muuta myös nuorissa. Näin ollen muutoksen tulisi tapahtua aikuisten kautta.
Aikuisten tapa kohdella nuoria on joskus huolestuttavaa. Tämä näkyy muun muassa sosiaalisen median keskusteluissa.
– Nuoriin suhtaudutaan aggressiivisesti ja epäilevästi, heidät koetaan häiriköinä ja uhkaavina. Aikuisille voisi sanoa, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, huomauttaa Lahtela.
