Päihteidenkäyttäjät ovat koronan riskiryhmä, sillä sekä alkoholin tai huumeiden käytön että tupakoinnin on varoitettu altistavan vakavalle COVID 19-tautimuodolle.
Huumeita käyttävillä ihmisillä riski tartuntaan liittyy käyttötavan ohella myös elämäntapaan ja asuintilanteeseen. Pitkään jatkunut käyttö saattaa myös laskea vastustuskykyä ja pahentaa perussairauksia. Toisaalta tartunta voi myös jäädä huomaamatta, sillä oireita voi olla vaikea erottaa tavallisesta flunssasta tai vieroitusoireista.
Ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Inari Viskari Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kertoo, että koska koronavirus saattaa vaurioittaa keuhkojen toimintaa, varsinkin huumeiden käyttäminen polttamalla tai hengittämällä saattaa pahentaa sairauden kehittymistä.
Koronaviruksen kanssa riski yliannostukseen on entistä suurempi.
”Poikkeustila voi jatkuessaan aiheuttaa muutoksia päihteiden saatavuudessa, ja silloin on vaarana, että käytetään korvaavia aineita, joiden sisällöstä ei ole tietoa tai käytetään aineyhdistelmiä, joihin ei ole totuttu. Tämä lisää yliannostuksen riskiä”, Viskari kertoo.
Huumeita tuodaan yhä ulkomailta
Riskeistä huolimatta Yle uutisoi 24. toukokuuta, että huumeiden käyttö vaikuttaa vain lisääntyneen koronakriisin aikana. Erityisesti amfetamiinin käyttö on lisääntynyt. Ylen tiedot pohjautuvat toistaiseksi julkaisemattomaan THL:n jätevesitutkimukseen.
Ylen mukaan muissa Pohjoismaissa huumeiden määrä on vähentynyt ja katuhinnat ovat nousseet.
Esimerkiksi pimeässä verkossa aineita on kaupattu, kuin koko pandemiaa ei olisi olemassakaan.
Suomessa sen sijaan huumekauppaa käydään entiseen tapaan, vaikka vielä muutama kuukausi sitten poikkeustilan ennustettiin vähentävän huumeiden saatavuutta ja johtavan hintojen nousuun, rikollisuuden lisääntymiseen sekä vankiloissa syttyviin levottomuuksiin, kun aineiden kulkeutuminen muurien sisäpuolelle vaikeutuisi.
Poikkeustilan alkaessa muun muassa Subutexin hinta katukaupassa nousi, ja esimerkiksi Lapin poliisille kantautui sidosryhmiltä viestiä, että eri huumeiden saatavuus olisi heikentynyt. Tilanne kuitenkin normalisoitui nopeasti.
”Vappuna ja sen jälkeen esimerkiksi huumeratteja on jäänyt aika paljon haaviin, ja siellä on usein ollut amfetamiini vaikuttavana aineena”, kertoo rikoskomisario Reko Silvenius Lapin poliisista.
Huhti-toukokuussa huumeita oli jo saatavilla katukaupassa normaaliin tapaan. Esimerkiksi pimeässä verkossa aineita on kaupattu, kuin koko pandemiaa ei olisi olemassakaan.
Myös Helsingin poliisilaitoksen huumerikostutkinnan havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, ettei huumeiden määrä katukaupassa ole muuttunut epidemian aikana. Koronarajoitusten vaikutus katukauppaan ja siitä aiheutuviin poliisitehtäviin on ollut Helsingissä varsin vähäistä.
”Huumeita tuntuu riittävän ja takavarikoita tehdään entiseen malliin. Huumausaineita salakuljetetaan ulkomailta Suomeen laillisten kuljetusten mukana, kuten tehtiin ennen koronaepidemiaakin”, kommentoi rikostarkastaja Markku Heinikari.
Ihmisiä katoaa tuen piiristä
Komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että poliisi saa kansalaisilta jatkuvasti yhteydenottoja huumekauppaa koskien. Hiljentyneessä kaupungissa päihteiden ongelmakäyttäjät ovat erottuneet katukuvasta aikaisempaa selvemmin.
”Lisäksi auttavien palveluiden asiakastilojen sulkeutuminen on vaikuttanut ilmiön haittaavuuteen kaupungilla.”
Kevään aikana julkisia tiloja on suljettu ja oleskelua niissä rajoitettu. Monelle asunnottomalle ne ovat olleet ainoita paikkoja, joissa lepuuttaa jalkojaan.
Poikkeustila onkin asettanut avopalveluita tarjoavat tahot uusien haasteiden eteen. Sosiaalisen eristäytymisen aikana palveluita on ollut kyllä saatavilla, mutta niihin hakeutuminen ja pääseminen on ollut vaihtelevaa.
”Osa avohoidon palveluista on toteutettu etänä ja tässä on hyvät ja huonot puolensa. Joillekin etäpalvelut sopivat, eli joistakin asioista voi olla jopa helpompi puhua puhelimessa kuin kasvokkain, mutta osa asiakkaista ei ole tottunut etäpalveluihin, ja keskustelu voi jäädä lyhyeksi ja myös pinnallisemmaksi, kuin kasvokkaisissa tapaamisissa”, THL:n asiantuntija Inari Viskari kertoo.
Ongelmana on ollut myös yhteyksien katkeaminen. Etätapaamisia on jäänyt toteutumatta, eikä kaikilla asiakkailla ole tietokonetta, älypuhelinta, puheaikaa tai paikkaa, jossa ladata puhelintaan. Kun päiväkeskukset rajoittivat toimintojaan ja aukioloaikojaan, osa kävijöistä katosi.
”Myös asumisyksiköissä on rajoituksia vierailukäytännöissä ja tämä on johtanut siihen, että osa ihmisistä yöpyy ulkona. Tämä vaikeuttaa ravinnon saantia, hygienian hoitoa, vaatteiden pesua, palveluohjausta, tukien hakemista ja niin edelleen”, Viskari kertoo.
Kevään aikana julkisia tiloja on suljettu ja oleskelua niissä rajoitettu. Monelle asunnottomalle ne ovat olleet ainoita paikkoja, joissa lepuuttaa jalkojaan.
”Paikat, missä voi levätä, puuttuvat. Esimerkiksi Helsingin rautatieasemalta on poistettu penkit, eikä ole muutenkaan tarpeeksi paikkoja, missä viettää aikaa ja levätä. Ihmisiä on ajettu pois esimerkiksi ostoskeskuksista. Päivisinkin pitäisi olla paikkoja, joissa voi istua, oleilla ja ladata puhelintaan”, Viskari toteaa.
Apua saa ja kannattaa hakea
Viskari painottaa, että juuri nyt tärkeintä on saada vietyä ihmisille viesti siitä, että apua ja palveluita on tarjolla, ja niiden pariin kannattaa hakeutua.
Koronapandemian myötä jalkautuvaa työtä onkin tehty entistä enemmän. Kaduilla jaetaan eväspusseja ja puhtaita käyttövälineitä. Samalla tavoitetaan niitäkin ihmisiä, jotka eivät ole ennestään palveluiden piirissä.
Juuri nyt päihdetyön toimijoilla on kuitenkin kova huoli heistä, jotka ovat tippuneet palveluiden ulkopuolelle tai jääneet asunnottomiksi
”Hyvää on se, että yhteistyö eri tahojen välillä tiivistyy ja tehostuu, ja puhtaita välineitä saa nyt laajemmilla alueilla. Hyvää on myös se, että nämä haittoja vähentävät toimet leviävät ja ihmisten tietoisuus niiden tarpeellisuudesta kasvaa”, Viskari arvioi.
Juuri nyt päihdetyön toimijoilla on kuitenkin kova huoli heistä, jotka ovat tippuneet palveluiden ulkopuolelle tai jääneet asunnottomiksi. Kun rajoitustoimia ryhdytään purkamaan, on vaara, ettei kaikista tukiverkon ulkopuolelle pudonneista saada enää otetta.
”Tulevaisuudessa on tärkeää pyrkiä tavoittamaan nämä ihmiset takaisin palveluiden, hoidon ja kuntoutuksen piiriin. Jalkautuvalle ja etsivälle työlle tulee olemaan myös tarvetta, jotta nämä ihmiset löydetään”, Viskari sanoo.
Kysyntää ehkäisevälle työlle
Koronakevät on koetellut myös ehkäisevän päihdetyön kenttää. Tällä hetkellä haasteena on varsinkin fyysisten kohtaamispaikkojen puuttuminen. Tavallista kohderyhmää ei täysin tavoiteta.
Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n Päihdeneuvonnan yksikön päällikkö Minttu Tavia kertoo, että Päihdeneuvontapuhelimeen on tullut lisääntyvässä määrin puheluita ihmisiltä, jotka ovat jo ennestään käyttäneet paljon päihteitä tai jotka ovat nyt paljon yksin.
Ehkäisevä päihdetyö on myös sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä.
Monet ovat tuoneet esiin, etteivät he välttämättä uskalla hakeutua koronan pelossa palveluiden piiriin. Osa ajattelee, ettei halua omilla ongelmillaan kuormittaa koronakriisin paineistamaa järjestelmää.
”Monet tahot ovat järjestäneet toimintaa etänä, mutta kaikilla ei ole syystä tai toisesta mahdollisuutta osallistua siihen, eikä se aja samaa asiaa”, Tavia kertoo.
Ongelmat ovat lisääntyneet varsinkin niillä, joilla oli jo ennestään vaikeaa. Haavoittuvien ryhmien tukeminen onkin kriisivaiheessa ensiarvoisen tärkeää. EHYT:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen muistuttaa, että tähän tarvitaan resursseja myös jatkossa.
”Päihde- ja pelihaittoja ehkäisevästä työstä ei tulisi kriisivaiheessa leikata, koska työllä luodaan parempia edellytyksiä siirtyä kriisistä eteenpäin sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla”, hän painottaa.
Mikkonen ajattelee, että päihdetyötä tulisi jatkossakin tehdä vakiintuneita toimintamalleja hyödyntäen ja universalistisin periaattein, eli myös muille kuin riskiryhmille suunnattuna. Keskeisiä yhteisöjä ovat muun muassa koulu- ja opiskeluyhteisöt, työyhteisöt ja vapaa-ajanyhteisöt.
Vaikka epidemia ei ole vielä hellittänyt, on ajateltava myös tulevaisuutta. Päihdetyössä tulisi Mikkosen mukaan tunnistaa nyt ne ryhmät, jotka ovat erityisessä riskissä epidemian jälkeisten pidempiaikaisten sosiaalisten ja taloudellisten seurausten kannalta. Vaikeiden aikojen keskellä ennaltaehkäisevä työ on entistä arvokkaampaa.
”Ehkäisevä päihdetyö on myös sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä”, Mikkonen muistuttaa.
Lähteet:
Yle uutiset 24.5.2020: Poliisi on hämmentynyt Suomen huumetilanteesta, se poikkeaa täysin muista Pohjoismaista – Selvitimme, miten korona näkyy rikostilastoissa https://yle.fi/uutiset/3-11358855
THL: Neuvoja päihteiden käyttäjille koronaepidemian aikana https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ajankohtaista/neuvoja-paihteiden-kayttajalle-koronaepidemian-aikana
