Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on valitettavan suuri ongelma tässä maailmassa. Internet tarjoaa paljon hyvää, mutta sillä on myös synkempi puoli. Digitaalinen maailma luo alustan, jossa aikuiset voivat esimerkiksi tekeytyä lapseksi ja sitä kautta saada paljon pahaa aikaan. Pelastakaa Lapset ry kiinnitti huomiota digiympäristön riskeihin jo parikymmentä vuotta sitten – syntyi Nettivihje.fi
– Pelastakaa Lapset on ylläpitänyt Nettivihje.fi -palvelua yli 20 vuotta. 2001-2002 järjestö kiinnitti huomiota siihen, että digitaaliset ympäristöt tulevat enemmän ja enemmän ihmisten elämään, Tanja avaa palvelun syntyhistoriaa.
Miten Nettivihje toimii?
Pelastakaa Lapset kiinnitti erityistä huomiota siihen, että netin hyvien asioiden lisäksi siellä on myös erilaisia riskejä. Nettivihje.fi -sivusto on tarkoittettu matalan kynnyksen yhteydenottokanavaksi, jonka kautta kuka tahansa voi ilmoituksen tehdä. Aluksi Nettivihje -palveluun pystyi ilmoittamaan anonyymisti jos näki netissä sellaista materiaalia, jossa on lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa.
– Verkkoympäristö on muuttunut ja muuntunut, niin meille on aika pitkäänkin jo voinut ilmoittaa kuvamateriaalin lisäksi myös seksuaaliväkivallasta netissä, Tanja kertoo.
Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta terminä kattaa kaikki teot, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Tanja kertoo esimerkkejä seksuaaliväkivallasta netissä:
– Jos lapsen alastonkuva tai video lähtee leviämään somessa tai jos lapsi on kohdannut seksuaalista häirintää esimerkiksi saanut aikuiselta seksuaalissävytteistä sisältöä tai vaikka alastonkuvan tai pyynnön lähettää oma alastonkuva.
Nettifihjeen toiminta on laajentunut ja nyt sen kautta voi ilmoittaa seksuaaliväkivallasta tapahtui se missä ympäristössä hyvänsä. Muutos on Tanjan kertoman mukaan lähtenyt lapsilta tulleen palautteen pohjalta.
Ilmoitusten määrä kasvanut rajusti
Tanja Simola kertoo vihjeiden määrän olleen vuoteen 2022 melko tasainen – 3000-3500 vuosittain. Vihjeiden määrä on räjähtänyt parin viime vuoden aikana, sillä vuonna 2022 vihjeitä tuli vajaa 35 000. Viime vuonnakin vihjeitä käsiteltiin vajaa 25 000. Tanja kertoo, että vihjeistä noin 10 000 tuli Nettivihje.fi -lomakkeella. Mistä näin raju nousu vihjeissä johtuu? Siihen hänellä ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta arvioi tilannetta näin:
– Ensimmäinen asia on se, että oikeastaan sekä kansainvälisten että kotimaisten tutkimusten mukaan näyttää siltä, että lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on lisääntynyt erityisesti verkkoympäristössä.
– Toinen asia ilmoitusten kasvussa on, että tietoisuus on lisääntynyt. Lapsilla ja nuorilla on on tietoa, että mistä seksuaaliväkivallassa on kyse, hän jatkaa.
Korona-aikaan lapset viettivät aikaa enemmän kotona ja verkkoympäristössä. Tämäkin osaltaan on voinut lisätä ilmoitusmääriä.
Selvityksistä huolestuttavia tietoja
Joka toinen vuosi tehtävä kouluterveyskysely kerää tietoa muun muassa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä sekä avun saamisesta. Viime vuonna tehdyssä kouluterveyskyselyssä kävi ilmi, että puolet kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistä on kohdannut seksuaalista häirintää. Määrä on todella suuri ja tieto pysäyttää.
Pelastakaa Lapset ry teki vuonna 2021 Grooming lasten silmin -selvityksen, jossa kartoitettiin 11-17 vuotiaiden lasten ja nuorten kokemasta groomingista netissä. Grooming tarkoittaa lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin. Groomingissa aikuinen houkuttelee lapsen tilanteeseen, joka kohdistaa lapseen seksuaaliväkivaltaa netissä tai netin ulkopuolella tai molemmissa. Grooming pitää sisällään sanat ja teot, jotka groomaaja kohdistaa lapseen tai hänen lähipiirinsä.
Tanja kertoo, että kyselyssä peräti 62% lapsista vastasi heidän saaneen yhteydenoton aikuiselta tai henkilöltä, jonka epäilevät olevan vähintään viisi vuotta lasta vanhempi. Samaisessa selvityksessä kysyttiin myös kertovatko lapset kokemastaan seksuaaliväkivallasta.
– Grooming lasten silmin selvityksessä sekä kansainvälisissä tutkimuksissa käy ilmi, että 30% lapsista ei kerro kenellekään. Ja ne jotka kertovat, niin kertovat kaverille. Hyvin pieni määrä lapsista kertoo siis luotettavalle aikuiselle, Tanja kertoo.
Aikuisen vastuu avainasemassa
Miten sitten voidaan ennaltaehkäistä sitä, ettei lapsi joutuisi seksuaaliväkivallan uhriksi?
– Ensimmäinen juttu on se, että jokaisen aikuisen pitää ottaa se vastuu, mikä meille kuuluu. Parasta suojelua on, ettei aikuinen koskaan kohdista lapseen mitään väkivallan tekoa, Tanja sanoo epäröimättä.
Tanja kertoo myös, ettei henkilö joka tekee seksuaaliväkivaltaa verkossa välttämättä aina ymmärrä verkon olevan ihan samanlainen ympäristö kuin mikä tahansa muukin. Tällä voi olla luulo, että verkkoympäristössä toimiminen olisi jollain tapaa lievempää.
– Tarvitaan sellaista seksuaali- ja oikeuskasvatusta, joka tavoittaisi ja läpileikkaisi kaikki aikuiset ja jossa kerrotaan siitä, että mikä on ok. Tietoutta, että kaikki seksuaalissävytteinen viestintä lapselle on rikos.
Aikuisten vastuulla on lapsen turvallisuudesta huolehtiminen myös digiympäristössä. Turvataitokasvatus on tässä tärkeässä osassa. Turvataitokasvatuksella vahvistetaan lasten ja nuorten kykyä rakentaa myönteisiä ihmissuhteita. Tarkoitus ei ole pelotella vaan antaa tietoa ja rohkaista toimimaan. Aikuisen ja lapsen välinen turvallinen vuorovaikutussuhde on parasta lapsen suojelua. Lapselle on tärkeä tarjota tietoa, oman ikä- ja kehitystasoon sopivalla tavalla, mikä nettiympäristössä on sallittua ja mikä puolestaan kiellettyä ja vaarallista.
Pelastakaa Lasten nettisivuilla on erinomainen tietopaketti siitä, miten tukea lapsen turvallista netin käyttöä. Toimintaohjeista nousee esiin läsnäolon tärkeys sekä avoin keskustelu. Ollaan kiinnostuneita siitä, miten lapsi toimii netissä ja millaisten ihmisten kanssa muistaen kuitenkin, että hänelläkin on oikeus yksityisyyteen. Toimintaohjeet kokonaisuudessaan löytyvät täältä:
Pelastakaa Lapset tekee koko ajan töitä, jotta lapsilla olisi turvallisempi ympäristö elää ja kasvaa.
Toimittaja: Reetta Wuopio
Haastattelun ulkopuoliset lähteet: thl.fi, pelastakaalapset.fi, Groomin lasten silmin – selvitys lasten ja nuorten kokemasta groomingista netissä (Pelastakaa Lapset ry)
