Piiloasunnottomuus koskettaa nuoria ja on usein tilastojen ulkopuolella

Asunnottomien yötä vietettiin jälleen 17.10. YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Tänä vuonna teemana oli piiloasunnottomuus. Vailla vakinaista asunto ry kertoo nettisivuillaan piiloasunnottomuuden olevan sellainen asunnottomuuden muoto, joka ei näy tilastoissa. Piiloasunnoton voi olla esimerkiksi henkilö, joka on kirjoilla jossain asunnossa, mutta ei väkivallan uhan vuoksi voi asua siellä tai henkilö voi olla kirjoilla sukulaisen luona, mutta nukkuu tilapäisesti sohvalla. Toimittaja kävi tutustumassa Asunnottomien yöhön Helsingissä.
Lukuaika: 3 min

Asunnottomien yö on Suomen suurin vuosittainen sosiaali- ja terveyspoliittinen mielenilmaus. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon. Mielenilmaus on järjestetty vuodesta 2002. 

Suomessa asunnottomuus on vähentynyt Euroopan ennätysvauhtia. Vailla vakinaista asuntoa ry:n järjestösuunnittelija ja hankepäällikkö Vlada Petrovskaja:

– Suomi on asunnottomuuden poiston mallimaa. Siihen on monia syitä, mutta yksi todella merkittävä asia on se, että Suomessa on otettu käyttöön Asunto ensin -malli. 

Vlada kertoo, että malli pilotoitiin vuonna 2007 ja se on sen jälkeen vakiintunut toimintamalliksi. Asunto ensin -malli perustuu ajatukseen, että jokaisella on oikeus omaan asuntoon. Suomessa konseptia on kehitetty siten, että se ohjaa ajattelemaan asunnon olevan ihmisoikeus ja ensimmäinen tarjottava tuki tulisi olla asunto ja vasta sen jälkeen muu apu. 

– Suomen hallitus on useana vuonna peräkkäin sitoutunut asunnottomuuden poistoon. Tämä on ollut kirjattuna hallitusohjelmaan ja se on erittäin tärkeä asia. Edelleen hallitusohjelmassa on tämä tavoite, vaikkakin supistettuna, Vlada valottaa.

Vailla vakinaista asuntoa ry kertoo nettisivuillaan, että vuoden 2023 lopussa Suomessa oli 3429 yksin elävää asunnotonta. Näistä nuoria eli alle 25-vuotiaita oli 530. Vlada kertoo huomanneensa kymmenen vuoden työskentelynsä aikana nuorten asunnottomien määrän lisääntyneen, vaikkakin se on viime vuoden tilastojen mukaan hieman laskenut. 

Tämän vuoden Asunnottomien yön teemana on piiloasunnottomuus. Se on yleisintä juuri nuorten, mutta myös naisten sekä maahanmuuttajien keskuudessa. Nuorten ihmisten asunnottomuus poikkeaa joiltain osin vanhemman ikäluokan asunnottomuudesta. 

– Nuorten asunnottomuutta kokevien kohdalla nousee jollain tapaa etääntyminen omista perheistään ja suhteiden rikkonaisuus. Nuorella ei välttämättä ole sellaisia turvaverkkoja, joihin tukeutua, jos tulee kriisitilanne, Vlada kertoo.

Nuorilta löytyy kuitenkin positiivisuutta omaan tilanteeseen. Näin ei aina ole vanhemmilla ihmisillä, jotka kohtaavat asunnottomuutta elämässään.

– Positiivisena asiana nuorissa on toiveikkuus. Heillä on uskoa siihen, että kyllä se oma tilanne paranee tai ratkeaa, Vlada kertoo hymyillen.

Vailla vakinaista asuntoa ry tarjoaa pääkaupunkiseudulla matalan kynnyksen palveluita asunnottomalle, jossa ihminen kohdataan ihmisenä. Apuna tässä on vertaistyöntekijöitä sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

– Vastaamme ihmisen päivittäisiin tarpeisiin, kuten ruoka ja puhdas vesi. Lisäksi mahdollisuus ylläpitää henkilökohtaista hygieniaa, mahdollisuus vaatteiden vaihtoon. Eli ihan konkreettista ruoka- ja tuoteapua, Vlada antaa esimerkkejä annettavasta avusta. 

Keskustelussa Vlada nostaa esiin myös asunnottoman rinnalla kulkemisen:

– Kartoitetaan ihmisten tilanne, selvitetään hänen oikeuksiaan ja tehdään myös selväksi hänelle, mitkä ne oikeudet ovat eli mitä tukia voi hakea ja mistä niitä haetaan. Ohjataan ja saatetaan ihan kädestä pitäen avun piiriin, jotta varmistetaan ihmisen kiinnittyminen palveluihin.

Asunnottomien yön päätapahtuma järjestettiin Helsingin Kansalaistorilla 17.10. Seurasin tapahtumaa paikan päällä. Ihmisiä oli heti iltapäivällä, silmämääräisesti arvioiden, joitakin satoja. Määrän odotettiin lisääntyvän, mitä pidemmälle ilta ehtii.  

Toria reunustivat eri toimijoiden teltat. Teltoissa majaansa pitivät asunnottomuuden ja sen lieveilmiöiden parissa työskenteleviä tahoja. Iltakymmeneen saakka kestävä tapahtuma piti sisällään monenlaista ohjelmaa. Oli musiikkia, asiantuntijapuheenvuoroja sekä paneelikeskustelu, johon osallistui päättäjiä eri puolueista. 

Ihmisiä paikalla oli laidasta laitaan. Oli heitä, jotka pysähtyivät vahingossa paikalle. Oli heitä, jotka olivat tulleet hakemaan lisätietoa. Oli heitä, joilla ei ole vakinaista asuntoa. Tunnelma torilla oli hyvä. Teltoille pysähdyttiin monenlaisten keskustelujen ääreen. Oli myös kohtaamisia, joissa ammattilaiset ohjasivat avun tarpeessa olevaa eteenpäin, oikeanlaisen avun piiriin. Soppatykissä höyryävä hernekeitto lämmitti mukavasti nälkäistä. Keittoa oli tykissä kokonaiset 180 litraa. Parin ensimmäisen tapahtumatunnin aikana puolet keitosta oli jo tehnyt kauppansa. Myös puhtaita ja ehjiä vaatteita löytyi niitä tarvitseville. 

Puoli viideltä iltapäivällä lavalle nousi pitkän linjan rokkari Sami Yaffa bändeineen. Ihmisiä kerääntyi esiintymislavan läheisyyteen ja ihan eturivissä tanssittiin osin riehakkaastikin. Samin esitystä seurasi paneeliskeskustelu, jossa eri puolueiden edustajat keskustelivat muun muassa asumistuen ja sosiaaliturvan leikkauksista. Yaffa oli lämmitellyt yleisön hyvin, sillä keskustelu kirvoitti osassa yleisöä hyvinkin voimakkaita mielipiteitä, joita nämä huutelivat lavan suuntaan. Hallituksen tekemiä leikkaustoimia kritisoivat niin oppositiopuolueiden edustajat kuin yleisökin. 

Asunnottomien yön tapahtumia seuratessa tuli tunne, että monelle paikalla olijalle tärkeää on yhdessäolo ja erilaiset keskustelut. Se, että tulee kuulluksi. Asunto todellakin on ihmisoikeus!


Tykkäsitkö lukemastasi? Tilaa Freestyle-lehti ja lue lisää mielenkiintoisia juttuja! Tuet samalla ehkäisevää päihdetyötä nuorisolle. 

Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli:
Lue seuraavaksi: