Huumekauppa on viime vuosien aikana valunut merkittävissä määrin Tor-verkkoon eli niin sanottuun pimeään verkkoon. Vaikka verkon ja erilaisten sovellusten kautta tapahtuva huumekauppa on yleistynyt, se ei ole syrjäyttänyt perinteistä katukauppaa. Kaupankäynti on kuitenkin helpompaa kuin koskaan.
”Ihmisille voi olla jopa järkyttävää, miten helppoa huumeiden ostaminen Tor-verkon kautta on. Se ei vaadi mitään erikoistaitoja. Mikä tahansa päihde on saatavilla mihin vuorokauden aikaan tahansa noin tunnin sisällä siitä, kun avaat sivuston”, kuvailee A-klinikkasäätiön Verkko-Vinkki -hankkeen projektikoordinaattori Juho Sarvanko.
Verkko-Vinkki on tehnyt päihdetyötä pimeässä verkossa vuodesta 2018 lähtien. Aluksi toimintaympäristönä toiminut Torilauta -kauppapaikka sulkeutui perustajan päätöksestä marraskuun alussa.
”Laudan perustaja oli päättänyt, että se on kolmivuotinen projekti, ja se kolme vuotta tuli nyt täyteen”, Sarvanko kertoo.
Huumemarkkinat eivät kuitenkaan odota. Tor-verkon uusiksi kauppapaikoiksi ovat nousseet esimerkiksi Keskustori ja Suomilauta.
Torilaudalla julkaistiin jopa 5000 – 8000 viestiä päivässä. Sellaisiin lukemiin uudet sivut eivät vielä yllä, vaikka uusia myynti-ilmoituksia tuleekin päivittäin.
”Myynti-ilmoituksia laitetaan edelleen todella aktiivisesti, mutta sellainen yleinen keskustelu on hiljentynyt. Toki sivustoja on nyt paljon, joten ehkä ihmiset vielä vähän etsivät sitä, mihin siirrytään”, Sarvanko arvioi.
Haittoja vähentävän päihdetyön kannalta Tor-verkko on kuitenkin jo muodostunut tärkeäksi toimintakanavaksi: Torilaudan aikana Verkko-Vinkkiin tuli yli 400 yhteydenottoa.
Kysymyksiä pistämisestä, taudeista ja yhteiskäytöstä
Tor-verkossa tehtävän päihdetyön tavoitteena on ylläpitää ja parantaa päihteitä käyttävien henkilöiden terveydentilaa.
”Yritämme neuvoa siinä, miten pahimpia vaaroja ja riskejä voi välttää. Haluamme ehkäistä tartuntatauteja, yliannostuksia ja erilaisia terveysriskejä, joita päihteiden käyttöön voi liittyä”, Sarvanko kertoo.
Tor-verkossa toimivat terveysneuvontapalvelut toimivat keskenään pääosin samalla tavalla.
Esimerkiksi Verkko-Vinkki on avannut myyntipaikoille niin sanotut terveysneuvontalangat, joissa voi julkaista kysymyksiä anonyymisti. Ammattilaisten laatimaan vastaukseen on kerätty mahdollisimman paljon informaatiota, jotta se palvelisi myös muita lankaa lukevia käyttäjiä.
Toinen Verkko-Vinkin hyödyntämä toimintatapa on ollut kommunikointi Wickr me -yksityisviestisovelluksen kautta.
”Asiakkaat ovat olleet hyvillään siitä, että palstalta löytyy myös terveysneuvontaa ja se on madaltanut kynnystä esimerkiksi testaukseen.”
”Siellä on enemmän jutustelua. Ihmiset saavat kysyä ja me vastaamme, ja esitämme lisäkysymyksiä. Julkisella laudalla lisäkysymyksiä sen sijaan tulee harvoin.”
Sarvanko kertoo, että Tor-verkossa esitetyt kysymykset koskevat esimerkiksi päihteiden ja lääkkeiden yhteiskäyttöä, pistämiseen liittyviä ongelmia, tulehduksia ja terveysneuvontapisteiden aukioloaikoja sekä palvelutarjontaa. Kirjoittajia ovat mietityttäneet myös C-hepatiitti ja taudin uudet hoitomuodot.
”Neuvonta on madaltanut kynnystä testaamiseen”
Tor-verkkoon ovat löytäneet myös muut toimijat, kuten Pro-tukipisteen terveyspalvelutyö seksityötä tekeville, STEA-rahoitteinen Tukiverkko-hanke sekä erilaiset liikkuvia terveyspalveluita tarjoavat tahot.
Matalan kynnyksen palveluita huumeiden käyttäjille tarjoava Katuklinikka on toiminut Tor-verkossa nyt puolentoista vuoden ajan.
”Tor-verkon ilmoituksemme ovat tavoittaneet hyvin ihmisiä ja moni kaduilla kertoo nähneensä ilmoituksemme siellä. Yhteydenottoja on tullut vaihtelevasti eri kaupungeissa. Helsingissä itseasiassa vähemmän kuin esimerkiksi Oulussa tai Tampereella. Uskomme tämän johtuvan siitä, että Helsingissä on paremmin saatavilla muita terveysneuvontapalveluita huumeiden käyttäjille”, kertoo Helsingin Katuklinikan projektisuunnittelija Minna Ursin.
Katuklinikka tarjoaa asiakkailleen liikkuvaa terveys- ja sosiaalineuvontaa, kuten HIV:n ja C-hepatiitin pikatestausta, puhtaita käyttövälineitä sekä asiointiapua. Ihmisiä voidaan myös ohjata esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin.
”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun asiakas ottaa meihin yhteyttä puhelimella tai viestillä, hänen kanssaan sovitaan tapaaminen ja aloitetaan sen mukaisesti hoitamaan yhdessä asiakkaan asioita”, Ursin kertoo.
Katuklinikan asiakkailtaan saama palaute pimeässä verkossa tehtävästä päihdetyöstä on ollut positiivista.
”Asiakkaat ovat olleet hyvillään siitä, että palstalta löytyy myös terveysneuvontaa ja se on madaltanut kynnystä esimerkiksi testaukseen.”
Dopingaineiden käyttäjät välttelevät paljastumista
Myös Dopinglinkki on aloittanut toiminnan Tor-verkossa. Dopinglinkin kehittämissuunnittelija Joni Askola arvioi, että näkyvyys ja mainostaminen Tor-verkossa on lisännyt Dopinglinkin verkkosivujen neuvontapalvelun käyttöä.
”Meillä on tällä hetkellä meneillään neuvontapalvelumme ennätysvuosi eli kysymysten määrä on kasvanut. Uskon, että Tor-verkon kautta olemme saavuttaneet paremmin tärkeimmän kohderyhmämme eli käyttäjät. Harva ihminen selailee huvikseen Tor-verkon dopingaineiden myyntikanavia”, Askola toteaa.
Askola kertoo, että verkkokauppa ylipäänsä on yksi dopingaineiden tärkeimmistä myynti- ja hankintakanavista. Verkkokauppa mahdollistaa sen, ettei ostajan ja myyjän tarvitse tavata tai olla keskenään tekemisissä.
”Tämä on erityisen tärkeää dopingaineiden ostamisessa. Suurin osa käyttäjistä haluaa tehdä selkeän pesäeron huumeiden käyttäjiin, eivätkä halua tehdä huumekaupan kaltaista katukauppaa. Dopingaineiden käyttöön liittyy myös hyvin vahvasti stigmaa eli häpeäleimaa, ja käyttö halutaan pitää salassa”, Askola sanoo.
Askola kertoo, että eniten Dopinglinkkiin tulee kysymyksiä aineiden haittavaikutuksista ja vaikutusmekanismeista. Tukea kaivataan käytön lopettamiseen ja siihen, miten elimistön saisi palautettua normaaliin tilaan hormonikuurin jälkeen.
”Meiltä kysytään usein mistä kannattaa hakea apua. Ikävä kyllä hoitoa dopingaineiden käyttäjille on tarjolla hyvin vähän. Avun piiriin ohjaaminen on siksi välillä hankalaa. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten tietämys dopingaineista on vähäistä. Osasyy tähän on, ettei mitään virallisia hoitosuosituksia ole olemassa. Käyttäjät kokevat usein hakiessaan apua, ettei heitä ymmärretä eikä heitä osata auttaa. Sanoisinkin, että meillä on Suomessa potilasryhmä, joka ei saa tarvitsemaansa apua riittävän usein”, Askola toteaa.
”Kunpa anonyymia palvelua ei tarvittaisi”
Kaiken kaikkiaan Tor-verkon kautta tehtävä päihdetyö ja terveysneuvonta tavoittavat ihmisiä, jotka haluavat toimia anonyymisti, eivätkä välttämättä turvautuisi muihin palvelumuotoihin. Esimerkiksi töissä käyvät henkilöt ja opiskelijat yrittävät usein välttää huumeiden käyttäjäksi leimautumisen viimeiseen asti.
”Yritämme tavoittaa ihmisiä, jotka eivät omilla kasvoillaan haluaisi puhua tästä. Lisäksi haluamme tavoittaa ihmisiä, jotka käyttävät satunnaisesti esimerkiksi bileissä, sillä tällaisille henkilöille ei ole oikeastaan edes saatavilla päihdepalveluita. Palvelut ovat keskittyneet niille, joilla niin sanotusti ongelmakäyttöä”, Verkko-Vinkin projektikoordinaattori Sarvanko kertoo.
Hän näkee päihteiden käytön laajemmin sidoksissa ihmisten hyvinvointiin. Käyttöä ei voida täysin poistaa, mutta siihen johtavia syitä voidaan pyrkiä ratkomaan. Sarvanko painottaa, ettei päihteiden käyttö saisi muodostua esteeksi esimerkiksi terapian aloittamiselle.
”Nyt on tiedossa tapauksia, joissa yksittäiset päihteiden käyttökokemukset ovat estäneet terapiaan pääsyn. Sellainen on tietenkin todella surullista.”
Tulevaisuuden suhteen Sarvanko toivoo, ettei anonyymeille päihdepalveluille olisi ylipäänsä tarvetta, vaan stigma käytön ympäriltä hälvenisi.
”Toivoisin, että huumeiden käyttöön liittyvästä leimasta päästäisiin eroon, ja käyttäjillä olisi mahdollisuus mennä puhumaan päihteiden käytöstä terveydenhuollon ammattilaisille seuraamuksia pelkäämättä”, Sarvanko pohtii.
Lisätietoja eri toimintamuodoista:
