Ekaluokka alkaa – Mitä se tarkoittaa?

Eeva Bäckström on toiminut luokanopettajana peruskoulun ensimmäisellä luokalla kahden viime vuoden ajan. Hänet nähdään innokkaana opettajana, jolla on halu ymmärtää jokaisen oppilaan erityislaatuisuutta. Voisi sanoa, että Eeva elää unelmaansa.

“Tämä on ollut haaveammattini siitä asti, kun olen ollut 6-vuotias. Se on ollut vahvasti osa minua – opettaminen, huolen pitäminen ja se, että on joku järjestys ja sovitut säännöt.”

Eeva näkee, että peruskoulun ensimmäisen luokan opettajalla on suuri merkitys sille, että koulun aloituksesta ja koko koulupolusta saadaan luotua myönteinen kokemus. Heti koulun alusta alkaen oppilaan minäkuva halutaan johdattaa siihen suuntaan, että lapsi uskoo itseensä ja omiin kykyihinsä.

“Koen, että ensimmäisellä luokalla on tärkeintä se, että oppiminen olisi kivaa ja, että jokaisesta olisi mukavaa tulla kouluun.”

Koulu on oppimista varten

Kaikilla on joku käsitys siitä, minkälaista koulussa on. Lasten vanhemmilla saattaa olla tietynlainen kuva koulusta heidän omien muistojensa kautta. Eevan mukaan oppilailla on voinut olla mielikuvia siitä, että koulu tarkoittaa suuria määriä läksyjä ja kokeita. Normaalia on myös ajatella, että tietyt taidot pitäisi olla jo hallussa koulun alkaessa. Näin asia ei kuitenkaan ole.

“Täällä ollaan sitä varten, että opitaan asioita. Se on sellainen uskomus, mikä monella saattaa olla, että koulussa pitäisi jo osata jotain, mutta se on se paikka, missä niitä asioita sitten opitaan.”

Ensimmäisellä luokalla luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidolle, matemaattisille perustaidoille sekä koko koulupolun oppimiselle. Koulun aloitus ei suinkaan tarkoita sitä, että heti istuttaisiin pulpetteihin tehtäväkirjat kädessä. Eevan mukaan erilaiset koulupäivän rutiinit ja tietty struktuuri luovat oppilaille turvaa, kun he tietävät, mitä tapahtuu milloinkin. Alkuun koulussa harjoitellaan siis ihan perus koululaisen taitoja kuten viittaamista ja jonossa kulkemista, avun pyytämistä, omista tavaroista huolehtimista ja välituntivalvojien tunnistamista. Opettajat käyttävät myös paljon vaivaa ja aikaa luokan ryhmäyttämiseen ja kaveritaitojen harjoittelemiseen.

Lukemaankin ehtii oppia koulussa. Ensimmäisellä luokalla lähdetään liikkeelle askel kerrallaan äänteistä tavuihin, tavuista sanoihin ja niin edelleen. Eeva kertoo, että opettajana hänenkin kohokohtansa liittyvät paljolti niihin hetkiin, kun oppilaat oppivat lukemaan.

Tasoerot luokan oppilaiden välillä voivat olla suuria. Eevan mukaan on normaalia pohtia sitä, tylsistyykö sellainen lapsi, joka jo osaa lukea koulun alkaessa. Tästäkään ei kuitenkaan tarvitse huolestua. Lukutaito koostuu teknisestä lukemisesta, ymmärtävästä lukemisesta ja eläytyvästä lukemisesta. Kaikille siis löytyy aina jotain harjoiteltavaa.

“Opettajat alkuopetuksessa suuresti eriyttävät opetusta alas- ja ylöspäin niin, että kaikilla olisi omalle tasolle sopivia tehtäviä, jotka haastavat heitä sopivasti, mutta kuitenkin niin, että oppilaat pystyvät niitä tekemään.”

Joitakin taitoja olisi hyvä kuitenkin harjoitella ennen koulun alkua. Vaikka opettajat ja koulun aikuiset pitävät pienistä oppilaista huolta ja ovat aina valmiita auttamaan, pitäisi vessakäyntien ja omien vaatteiden pukemisen kuitenkin onnistua jo itsenäisesti. Eli nauhakenkiä ei kannata kouluun laittaa, jos kengännauhojen solmiminen ei vielä suju.

Aikaa myös leikkimiselle

Eskarista kouluun siirryttäessä on tyypillistä, että ryhmäkoko kasvaa ja aikuisten määrä pienenee. Samalla myös päivän rakenne muuttuu, kun lepohetki jää pois. Eeva kuitenkin vakuuttaa, että leikille on edelleen aikaa eivätkä 45 minuutin oppitunnit ensimmäisellä luokalla ole pelkkää tehtävien tekoa ja pulpetissa istumista.

“Ekaluokan erityisyyttä on se, että opitaan toiminnallisesti tai tekemällä jotain, harjoitellaan asioita ulkona tai ryhmässä – parin kanssa. Esimerkiksi vaikka matikkaa voi harjoitella metsässä, erilaisten välineiden avulla ja esimerkiksi kauppaleikkiä leikkien ja usein kuvataiteen kautta pääsee harjoittelemaan vaikka ympäristöopin asioita.”

Oppilaiden odottamat kokeet harvoin kuuluvat ensimmäiselle luokalle. Niiden sijaan opettajat saattavat pitää matematiikkaan, lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä pieniä testejä, joihin ei tarvitse etukäteen valmistautua tai päntätä. Testien avulla nähdään, miten taidot kehittyvät. Eeva kokee tärkeäksi sen, että oppilaat ymmärtävät, ettei haittaa, vaikka kaikkea ei osaisi. Läksyjä sen sijaan annetaan jo koulun alkaessa. Eevan mukaan usein ekaluokkalaiset niitä myös innoissaan odottavat.

Yksin ei tarvitse jäädä

Vaikka luokassa on usein vain yksi luokanopettaja, ei kukaan oppilas jää huomiotta. Koulu on pullollaan aikuisia, jotka ovat kaikkia oppilaita varten. On varsin normaalia, että ekaluokkalainen saa apua oman luokanopettajan lisäksi koulunkäynnin ohjaajalta, resurssiopettajalta tai laaja-alaiselta erityisopettajalta.

Eeva myöntää, että koulu on yllättävän yksilöllistä, vaikka asioita tehdään ja harjoitellaan yhdessä ja ryhmässä. Opettajat osaavat tukea jokaista lasta yksilötasolla sekä antaa kaikille omaan tasoon sopivia tuntitehtäviä ja läksyjä. Siksi oman lapsen oppimista ja tilannetta ei koskaan kannata verrata muihin lapsiin.

Koulun aikuisilla on tilanne hallussa myös lasten sosiaalisiin suhteisiin ja erilaisiin temperamentteihin liittyen. Esimerkiksi ujon lapsen kohdalla harjoitellaan sopivia muotoja avun pyytämiseen, jos viittaaminen ja suun avaaminen tuntuvat pelottavilta. Oppilaat harjoittelevat kaikkien kanssa toimeen tulemista ja leikkiin mukaan pyytämistä, joten siitä ei tarvitse huolestua, jos tutut eskarikaverit päätyvät rinnakkaisluokalle.

Koulun aloitus on koko perheen juttu

Paras tapa tukea omaa lasta koulupolun alkaessa on osoittaa kiinnostusta koulunkäyntiä kohtaan ja jakaa lapsen innostus. Päiväkodissa ja eskarissa vanhemmat ovat saattaneet tottua siihen, että lasta hakiessa opettaja tai hoitaja on vastassa kertomassa päivän kuulumiset. Eeva vinkkaa, että koulun alussa on hyvä harjoitella sitä, että keskustellaan oman lapsen kanssa, miten koulupäivä sujui.

Läksyistä kiinnostuminen, niissä auttaminen ja niiden kuunteleminen ovat hyviä tapoja tukea oman lapsen oppimista ja osoittaa lapselle, että tämän koulunkäynti on kiinnostava ja tärkeä asia. Yksi parhaista tavoista tukea lapsen lukuinnostusta ja lukemaan oppimista on myös pitää kotona lukemista tärkeänä asiana. On mahtavaa, jos kotona aikuiset lukevat lapselle ääneen ja, kun lapsi harjoittelee lukemista, luetaan kaikki yhdessä vuorotellen ääneen.

Kodin ja koulun välisen viestinnän muodot ja viestien paljous riippuvat suuresti koulusta ja opettajasta. Opettajat kertovat omista viestimisen tavoistaan usein vanhempainilloissa. Eeva kannustaa vanhempia olemaan opettajaan yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos huolia herää tai jostain asiasta on tarve puhua. Wilma on varmasti kaikista tavallisin kodin ja koulun välinen viestimisalusta. Sielläkin joku opettaja saattaa laittaa viestejä useammin kuin toinen.

“Jos koulusta ei mitään kuulu, niin kyllä siellä ihan hyvin menee. Opettaja on aina yhteydessä, jos on jotain huolta tai, jos joku häntä mietityttää.”

Kaikki tulee menemään varmasti ihan hyvin. Luottakaa koulun aikuisiin. He tekevät työtä suurella sydämellä ja haluavat kaikille lapsille parasta.

Jännittäminen kuuluu asiaan

Koulun aloitus on suuri muutos lapselle ja koko perheelle. Jännitys on tavallista ja kuuluu asiaan. Lapsi saattaa esimerkiksi jännittää sitä, ettei hän tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Eevan mukaan lapsen kanssa on hyvä käydä läpi, mitä ensimmäiset koulupäivät pitävät sisällään. Jo esimerkiksi se voi helpottaa lapsen oloa, että hän tietää, hakeeko joku hänet päivän päätteeksi vai suuntaako hän iltapäiväkerhoon.

“Pieni jännitys kuuluu alkuun, eikä siitä tarvitse olla kovin huolissaan. Ensimmäisen päivän jälkeen jännitys usein hiipuu. Vaikka lasta alkaisi itkettämään, kun koulu virallisesti alkaa, niin se ei haittaa mitään. Opettajat pitävät huolen lapsista.”

Myös vanhempia saattaa jännittää lapsen koulun aloitus, ja on normaalia olla huolissaan siitä, miten oma lapsi pärjää uudessa tilanteessa. Eeva antaa vanhempien jännitykseen samoja ohjeita kuin lastenkin jännitykseen. Monet asiat selviävät varmasti ensimmäisten päivien aikana.

“Kaikki tulee menemään varmasti ihan hyvin. Luottakaa koulun aikuisiin. He tekevät työtä suurella sydämellä ja haluavat kaikille lapsille parasta.”

Eeva jakaa luokanopettajan arkea Instagramissa tilillä @eevanluokassa ja käsittelee kasvatusalan puheenaiheita opettajaystävänsä kanssa Kädet ylös! -podcastissa, joka löytyy Spotifysta ja Instagramista nimellä @kadetylospodcast.